Ville Lähde, Tere Vade’n & BIOS-tutkimusyksikkö: 12 käsitettä maailmasta. Käsikirja etenevän ympäristökriisin aikaudelle. Niin & näin, 2026
Jos olet kiinnostunut ymmärtämään syveneviä ympäristöongelmia koko maailman tasolla ja jos etsit käsitteellisiä näkökulmia, joiden varassa voi puuttua tilanteeseen, niin tässä arvioitava kirja on hyvä ottaa lukulistallesi.
Kirja on tekijäkollektiivin luoma teos 12 käsitettä maailmasta. Se on tekijöiden mielestä ensinnäkin yleisteos. Kirja etsii vastauksia kysymyksiin: Miten ajatella ympäristökysymyksiä, kun ekologiset muutokset ylittävät kriittisiä rajoja ja yhteiskunnat mullistuvat ympärillämme? Kirjoittajat painottavat, että ympäristöajattelun on muututtava maailman muuttuessa. Esitys tarjoaa välineitä sekä ajattelun uudistamiseen että harhakäsitysten torjumiseen.
Esityksen fokus on suunnattu ympäristöpolitiikan idealistisiin muovaajiin, kuten ideologiat, aatteet, peruskäsitykset ja ideat. Lähde ja Vadén esittelevät ympäristöajattelun keskeisiä ongelmia kahdentoista käsitteen kautta, jotka ovat elämä, aineenvaihdunta, tarpeet, niukkuus, ympäristöongelma, väestö, ruokajärjestelmä, peritty tilanne, edistys, antroposeeni, monikriisi ja ekologinen jälleenrakennus
Teos 12 käsitettä maailmasta on suunniteltu olemaan ”käsikirja etenevän ympäristökriisin aikaudelle”. Kirja on tulosta BIOS-tutkimusyksikön työstä. Yksikkö on tutkinut ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan 10 viime vuotena. Yksikön toimintaa on luonnehtinut alusta saakka pyrkimys luoda keskusteluyhteyksiä akateemisen maailman ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välille. Kirjan pääkirjoittajat Ville Lähde ja Tere Vadén ovat filosofian tutkijoita, jotka ovat käsitelleet ympäristökysymyksiä yli 25 vuoden ajan.
Tämä esitys etsii vastauksia kysymyksiin: Miten ajatella ympäristökysymyksiä, kun ekologiset muutokset ylittävät kriittisiä rajoja ja yhteiskunnat mullistuvat ympärillämme? Mitä tahansa tulevaisuutta ei voi enää tavoitella, sillä joitain asioita menetetään väistämättä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita toivottomuutta, sillä uhanalaisessa maailmassa on yhä tärkeämpää toimia pahimpien tulevaisuuksien estämiseksi. Ympäristöajattelun on muututtava maailman muuttuessa. 12 käsitettä maailmasta tarjoaa välineitä sekä ajattelun uudistamiseen että harhakäsitysten torjumiseen.
Monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön filosofit Ville Lähde ja Tere Vadén ovat – muiden tuella -punoneet podcast-sarjassaan tutkimansa ajatukset kirjan muotoon. 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle on suositeltavaa lukemista kaikille, jotka pyrkivät ymmärtämään nykyistä ekologista monikriisiä. Lähde ja Vadén esittelevät ympäristöajattelun keskeisiä ongelmia kahdentoista käsitteen kautta, jotka ovat elämä, aineenvaihdunta, tarpeet, niukkuus, ympäristöongelma, väestö, ruokajärjestelmä, peritty tilanne, edistys, antroposeeni, monikriisi ja ekologinen jälleenrakennus. Kirjan edetessä käy ilmeiseksi, ettei ekologinen kriisi oikeastaan ole yksi yhtenäinen kriisi, vaan monikriisi, jolla on useita toisiinsa eri tavoin limittyviä ulottuvuuksia. Kirjoittajat onnistuvat yhdistelemään vaivatta luonnontieteellisen tutkimuksen tuloksia ekologis-filosofiseen ajatteluun, mikä ei ole helppo tehtävä.
12 käsitettä maailmasta pursuaa ympäristöajattelun kannalta olennaisia käsitteitä, joita Lähde ja Vadén avaavat ymmärrettävästi ja monipuolisesti. Sen ohella, että he tutustuttavat lukijan ympäristötieteen keskeisiin kysymyksenasetteluihin, he syventävät käsittelyä tekstin sekaan upottamissaan tietolaatikoissa, joissa perehdytään esimerkiksi joukkosukupuuttoihin, polkuriippuvuuksiin, degrowthiin, ekologiseen jalanjälkeen, irtikytkentään, metsätalouden asemaan Suomessa ja oikeudenmukaisen siirtymään. Samalla he purkavat ”ympäristöajattelun zombeja” eli ongelmallisia virhekäsityksiä, jotka toistuvat ympäristökriisiä koskevassa keskustelussa.
Kirja peräänkuuluttaa ekologisen muodonmuutoksen välttämättömyyttä. Tuhoa ja kärsimystä on jo nyt liikaa. Muutos on saatava liikkeelle ennen kuin tilanne on täysin hallitsematon. Tarve luopua fossiilisista polttoaineista, siirtää ruokajärjestelmän painopiste eläintuotannosta kasvisruokaan, järjestää sosioekonominen aineenvaihdunta kestävälle pohjalle ja huolehtia ekologisen siirtymän oikeudenmukaisuudesta onkin Lähteen ja Vadénin mukaan kiireellinen.
Minulle, joka en ole ympäristökysymysiin erityisemmin perehtynyt, 12 käsitettä maailmasta opetti tärkeitä asioita. Se rakentui nöiden käsitteiden esittelyjen varaan, joita tarkasteltiin omissa luvuissaan (keskimäärin 16 sivua lukua kohti). Lähteen ja Vade’nin esitys on kantaaottava. Kirjoittajat ovat päätyneet näihin käsitteihin siksi, että heidän mukaansa juuri niitä tarvitaan haluttaessa ymmärtää nykyhetken ympäristökriisiä. He valottavat sitä mitä käsitteet sisältävät ja mitä ne, vastoin usein esiintyviä luuloja, eivät sisällä. Heidän mukaansa niiden varaan on rakennettavissa strategia nykyongelmiin pureutuva ympäristökriisin ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi.
12 käsitettä maailmassa on kirjoittajien mukaan suunniteltu tarjoamaan yleisesityksen nykytilanteen vaatiman ympäristöajattelun perustavista käsiteellisistä työkaluista. Lähteen ja Vadénin ajatuksiin perustuva kirja on poleeminen johdatus ajassamme vaadittavan kokonaisvaltaisen ympäristöajattelun puolesta vanhanaikaisia ja kapealaisia tulkintoja vastaan. Minua tämä jälkimmäinen esitystapa innoitti lukemaan paikoin vaikeasti ymmärrettävää kirjan kannesta kanteen.
Yhteiskunnan ja historian ymmärtämisen ydindilemma on mielestäni se, kuinka yhteiskunnallisia muutoksia selitetään ja mikä on ideaalisten tekijöiden (aatteet, ideat, peruskäsitykset ja lähtökohtaolettamukset ym.) suhteessa materialisiin tekijöihin (esim. teknologia, väestömuutos, talouden rakenteet ja ”välttämättömyydet). Minusta materiaaliset tekijät ovat muutoksen toimeenpanijana ensisijaisia. Ideaaliset tekijät voivat toki tuottaa yhtäällä uusia inspiroivia ideoita tietyn suuren muutoksen aloittamiseksi ja toisaalla siunata ja legitimoida jo toteutuneen murroksen. Tuskin Rankan vallankumouksen tai ”länsimaisen demokratian” eteneminen 18001900-luvuilla oli nimenomaan seurausta ajatustapojen (em. valistusfilosofia, liberalismin ohjelmat) muutoksesta ja sen voimasta muuttaa historiaa. Minusta yhteiskunnallista muutosta voi selittää vain tutkimalla yhteiskunnallista käytäntöä, jonka ytimessä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka toimivat ennen muuta materialistisessa mutta myös idealistisessa kontekstissa. Suhteessa tähän jatkumoon (ideaaliset kontra materiaaliset tekijät) arvioita 12 käsitettä maailmasta painottaa vahvasti ideaalisia tekijöitä eli ympäristöajattelun muutoksen merkitystä maailman pelastamiseksi. Onko painotus perusteltu? Tätä kannattaa pohtia ja lukea keskittyneesti kirja 12 käsitettä maailmasta.