Blogi 10: Kunnioita ”demokratiaa”

””Demokratiaa” monet pitävät arvokkaana asiana sekä kansakakuntien että tätä pienempien organisaatioiden rakennepuuna, Mutta: mitä demokratia oikein tarkoittaa ja millainen demokratia on tavoittelemisen arvoinen?
Vallitseva ajattelu eli samaistaa demokratian päätöksentekojärjestelmään, johon kaikki organisaation (esim. yritys tai kansakunta) jäsenet ovat muodollisesti ja periaatteessa oikeutetut osallistumaan salaisten ja yleisten vaalien välityksellä.
Onko tämänkaltainen demokratia todellista kansanvaltaa, jossa jokaisella kansalaisella on käytännössä yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja omaa elämäänsä?
Näin ei ole. Ensinnäkin Suomessa ja monissa muissa vastaavissa kapitalistisissa maissa (erityisesti Yhdysvalloissa) äänestämättömät eli nukkuvien puolue on jo monta vuosikymmentä ollut suurin puolue noin 30 – 50 prosentin kannatuksella. Kun näitä äänestämättä jättäneitä on verrattu tutkimuksissa äänestäneisiin Suomessa, on havaittu, että nukkuvat ovat selvästi köyhempiä sekä vähemmän koulutettuja ja verkottuneita kuin äänestäneet.
Toiseksi eduskuntan valta on tämän kaltaisissa demokratioissa sangen rajallinen. Ensinnäkin se ei juurikaan ulotu arkeen työpaikoille ja vaikkapa asumiseen. Demokratia jää tehtaiden ja studioiden portaille. Palkkatyöntekijät tekevät yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa Suomen lainsäädännön mukaan työtä työantajan määräysvallan alla. Asuminen taas määräytyy vahvasti grynderien ohjaaman asuntotuotannon ehdoilla tuottaen esimerkiksi ikuisen asuntopulan edullisista ja toimivista asunnoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Toinen suuri eduskunnan valtaa supistava tekijä on taloudellinen valta. Globaalit kapitalistiset markkinavoimat määrittävät vahvasti millaista yhteiskuntapolitiikkaa eduskunta ja hallitus voivat harjoittaa. Kansainvälisen kilpailukyvyn vaaliminen ja erilaiset talousnormit (mm. talouskurimääräykset ja kestävyysvajelaskelmat) supistavat tältä osin toteutettavaa kansanvaltaa.
Demokratia vaaleihin perustuvana päätöksentekojärjestelmänä on kansanvaltana supistunut liiveihin, vaikka koko puku piti tehdä. Toki vaaleihin perustuva demokratia on sinällään hyvä, mutta riittämätön, todellisen demokratian toteuttamiseksi. Tällä demokratialla tarkoitan jokaisen kansalaisen mahdollisimman tasa-arvoista ja todellista kykyä vaikuttaa yhteisiin asioihin ja omaan elämäänsä myös työpaikoilla, asumisessa, liikenteessä ja muissakin jokapäiväisissä asioissa. Tämä vaatii muutakin kuin median värittämiä – gallupkyselyiden maustamia – vaalispektaakkeleja parin vuoden välein.”

Blogi 9: Arvosta ”länttä”

”Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa vuoden vaihteessa kaavailtiin 2020-luvun kulkua. Yksi ennustettu ilmiö on Putinin vetäytyminen Venäjän johdosta, mikä aiheuttanee sen myönteisen seikan, että naapurimaamme muuttuu läntiseksi demokratiaksi ja samalla asialliseksi ja ikäväksikin.
Tämä on esimerkki valtamedian ja yleisen mielipiteen uskomuksesta, jossa ”länsi” tarkoittaa etupäässä hyviä asioita: demokratiaa, oikeusvaltiota, ilmaisuvapautta, yrittämisen vapautta ja kuluttajan oikeuksia ynnä muita länsimaisia arvoja. Onko kaikki vihreää aidan läntisellä puolella?
Lännessä demokratia merkitsee ennen muuta yleisiä ja salaisia vaaleja, joilla valitaan poliittisia päätöksentekijöitä edustamaan kansaa eri päätöselimissä kunnan valtuustosta eduskuntaan. Edustavatko edustajat kansaa vai ovatko he enemmän koulutettuja ja keskimääräistä varakkaampia? Riittääkö kansanvallan takeeksi se, että kansa saa äänestyspaikalla vaikuttaa viisi minuuttia parin vuoden välein? Kuinka paljon eduskunnalla on valtaa markkinavoimiin ja niiden määräämiin talouskehyksiin nähden? Miten suomalaiset voivat vaikuttaa Euroopan Unionin ratkaisuihin, joista enemmistö Suomenkin laista, asetuksista ja muista normeista viime kädessä määräytyy.
Ilmaisu- ja sananvapaus on Suomessa perustuslaissa taattu. Mutta: se on pitkälle muodollinen. Suomen kansalaisilla on käytännössä hyvin erilainen sananvapaus. Esimerkiksi miljardööri ja talousmies Björn Wahlroosilla mielipiteillä on vähintäänkin satakertainen vaikutus verrattuna tamperelaisen vähän koulutusta saaneen pitkäaikaistyöttömän Taavi Takapenkkiläisen purkaukseen vaikkapa YLE:n Kansan radiossa.
Länsimainen vapaus merkitsee negatiivista vapautta eli sitä, että normit kahlitsevat yksilön toimintaa mahdollisimman vähän. Se ei takaa positiivisia oikeuksia esimerkiksi todellista oikeutta kelvolliseen asumiseen ja perusturvaan.
Yrittää saa ja hän saa menestyä; mutta samalla hänen tulee etupäässä yksin kärsiä konkurssin seurauksista. Ylimalkaan työelämässä saa melko vapaana normipaineista pyrkiä eteenpäin; mutta itseensä luottaen kilpaillen alituisesti muiden kanssa
Perheen ja suvun traditiosta ei ole pakko välittää; mutta tämä – mikäli vaihtuvat kaveripiirit eivät tätä korvaa – johtaa helposti yksinäisyyteen, mikä on Suomessa merkittävä terveys- ja hyvinvointiongelma.
Listaa länsimaisten arvojen problemaattisuudesta olisi helppo jatkaa historiallisilla ja tosi suurilla yhteiskunnallisilla muutoksilla. Esimerkiksi länsi on merkinnyt teknologian edistystä ja talouskasvua, samalla kun nämä ovat fossiilitaloudessa tuottaneet ja tuottavat suuria ympäristöongelmia. Lännen varallisuus on siirtomaiden riiston ja uuskolonialismin tuloksena merkinnyt kolmannen maailman köyhyyttä. Länsi on pitkälti lihonut ”Etelän” nälästä.
Onko länsimaisuus niin siunauksellinen asia kuin uskotellaan?”