Käsky 5: Pitäydy tosiasioissa

Viides käsky: Pitäydy tosiasioissa
Parisen vuotta sitten alkoi kummallinen keskustelu ”totuuden jälkeisestä” ajasta. Debatti on outoa. Totuuden aikaa ei ole koskaan ollut. Esimerkiksi 1900-luvulla mm. uskonnot, poliittinen propaganda, yritysten pr-toiminta ja mainonta sekä militaristien viholliskuvat ovat usein syrjäyttäneet totuuden ja tosiasiat.
Ne, jotka vaativat totuuden paluuta, uskovat ”objektiiviseen” mediaan ja tieteeseen. He korostavat puolueettomuutta ja halua etsiä totuutta faktoissa pitäytyen.
Tämä ei toteudu käytännössä. Tosiasiat sinällään eivät takaa totuutta. Väittämät voidaan jakaa emävalheisiin, valheisiin ja puolivalheisiin (osatotuuksiin).
Emävalhe perustuu virheellisiin (mahdollisesti keksittyihin) tosiasioihin sekä loogisesti virheelliseen päättelyyn. Valheita voi olla kahdenlaisia. Ensinnäkin ne voivat perustua vääriin faktoihin. Toiseksi valheiden johtopäätökset voivat – tukeutuen oikeissa tosiasioissa- olla johdetut loogisesti virheellisellä ja tarkoitushakuisella tavalla.
Emävalheen ja valheen voivat toimittajat ja tutkijat, totuuden virallisina valvojina, toki paljastaa. Tässä siis tosiasioissa pitäytyminen on tärkeää.
Puolivalheen eli osatotuuden arviointi on edellistä kiperämpää. Näin siksi, että jopa oikeista tosiasioista oikealla tavalla vedetyt johtopäätökset ovat aina tulkinnallisia ja intressisidonnaisia. Esimerkiksi lähes kaikki talousasioita ja talouspolitiikkaa koskevat väittämät ovat aina vain osatotuuksia ja kietoutuvat ryhmäetuihin.
Jos vaikkapa lähtökohtaisesti tulkitaan, että kapitalistinen markkinatalous on kaikille  ryhmille siunauksellista, niin voidaan ”puolueettomasti” esittää, ”markkinat ratkaisevat ” ja ”talous on pidettävä kunnossa”. Näin talouden mustaa laatikkoa ei avata ja tätä kautta pyritään turvaamaan se, että talouden hyödyt jakautuvat eriarvoisesti vaikkapa siten, että pieni oligarkia (1 % aikuisista) saa yli puolet tuloista.  Tähän lähtökohtaan tukeutuvat väitteet- silloinkin kun ne pitäytyvät tosiasioissa – ovat vain osatotuuksia (puolivalheita).
Talouskysymyksiä koskevat väitteet on mahdollista perustaa myös konfliktinäkökulmaan. Tällöin oletetaan, että eri ryhmien (esim. työnantajat/ palkansaajat ja tuottajat/kuluttajat) edut ovat monesti vastakkaisia. Kaikki taloutta käsittelevät väittämät  ajavat lopulta tietyn ryhmän intressiä. Hyvän talousjournalismin ja -tutkimuksen tulee paljasta tämä sidonnaisuus ja tätä kautta selittää osatotuuden (puolivalheen)luonne.

Tekijä: Ilkka Pirttilä

Olen syntynyt Kuusankoskella vuonna 1950. OLen suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1969, yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon vuonna 1975 ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon vuonna 1993. Nykyään olen Ideologiakriitikko, vapaa tutkija ja kirjoittaja, dosentti (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto). Aiemmin olen toiminut noin 1975-1995 Suomen eri yliopistoissa erilaisissa tehtävissä (mm. tutkija, assistentti, lehtori ja apulasiprofessori) Tällä hetkellä olen erityisesti kiinnostunut niistä ideologisista voimavirroista ( aatteista, otaksumista, toimintatavoista ja rituaaleista) , jotka tekevät meistä meitä eli uuskapitalistiistien yhteiskunnan "kunnollisia kansalaisia" sekä siitä miten vastustaa tätä ohjausta. Nykyään kirjallinen lähestymistapani on kuvattavissa hybridinä, jossa yhdistyvät filosofia, poliittinen teoria, yhteiskuntaesseistiikka ja mielipidekirjoittaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *