Avainsana: monikulttuurisuus

”Nyky-Suomessa monet kannattavat moniarvoisuutta ja – monikulttuurisuutta. Vallitseva kulttuuriliberaali ideologia antaa kaikkien kukkien kukkia.
Tuleeko kaikkia arvoja eli hyvinä tai pahoina pidettyjä asiantiloja kohdella tasa-arvoisesti? Ovatko kaikki – vaikkapa kansalliset ja uskonnolliset -kulttuurit yhtä oikeutettuja elämään samassa yhteiskunnassa?
Olen ensinnäkin sitä mieltä, että moniarvoisuutta ja -monikulttuurisuutta on käytännössä vaikea – ellei mahdotonta – toteuttaa sosiaalisissa yhteisöissä (esim. pallopelijoukkue, yritys ja kansakunta). Näin ainakin silloin; jos alaryhmien (osakulttuurien) arvot eroavat suuresti toisistaan eikä riittävää yleistä arvoyksimielisyyttä löydy. Täten esimerkiksi yhtä yritystä tai järjestöä ei käytännössä ole olemassa vaan näiden yhteisöjen alaryhmät vain näennäisesti kuuluvat samaan ryhmään. Esimeriksi monin paikoin Ruotsia monet maahanmuuttajaryhmät elävät oman kulttuurinsa arvojen mukaan irrallaan Ruotsin valtakulttuurista.
Toiseksi; vaikka moniarvoisuutta voitaisiinkin panna käytäntöön, niin tuottaako arvojen synteesi oikeutta, totuutta ja kauneutta? Miten yhdistää yhtäällä arvo, joka pitää suuria tuloeroja (yksi prosentti saa yli puolet suomalaisten tuloista) ja toisaalla arvo, jonka mukaan rikkaimman 10 ja köyhimmän 10 prosentin tulot saavat olla korkeintaan kaksinkertaisia. Löytyykö totuus ilmastomuutoksesta ottamalla mukaan kaikki asiaa koskevat teoriat; mukaan lukien ne teoriat, jotka kieltävät ihmisen aiheuttaman ympäristömuutoksen? Syntyykö hyvää musiikkia; kun yhdistetään rap-, operetti- ja sinfoniamusiikki?
Aristoteles sanoi aikanaan, että jousella voi osua tauluun vain yhdellä tavalla. Erilaisia arvoja tulee pystyä vertaamaan yhdellä normatiivisella mittakepillä. Moniarvoisuus ja monikulttuurisuus eivät sinällään ja automaattisesti ole tavoittelemisen arvoisia asioita.”